En saattanut uskoa,
en halunnut nähdä.
Kuulin sen tuskan,
vihlaisun joka kertoi
sen olevan ohi.
Huusin tuskasta
itkin ikävästä,surusta.
En tiedä,
miten jatkaa eteenpäin.
Rakkain, en tiedä, miten jatkaa.
En osaa poistaa tuskaani.
12 vuotta olit tukeni,turvani,
kaikkeni,
nytkö minun pitää opetella elämään
ilman sinua?
Tarvitsen sinua niin.
Selite:
Näen sen sieluni silmissä,poismenosi. En tiedä,miten jatkaa :'(
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
suru hajoittaa ihmisiä. joskus arpia on vaikea korjata ja tarvitset aikaa parantua. olet ilmeisesti menettänyt lemmikin? :/ nätti runo ja kauniisti kirjoitettu. voimia