olen kadottanut sanani
ne ovat lähteneet
on liiankin hiljaista
joskus niin ihanan tuskastuneesti
osasin kuvailla raastavaa rakkauttani
olen jo unohtanut millaista on
kun aina pelkää menettävänsä
silloin rakkaus oli sitä
että itkee tyynyyn perjantaiyöt
miettii milloin tämä loppuu
ja joka ikinen ilta
yrittää todistaa että olen tämän illan arvoinen
mutta se onkin liian helppoa
että siitä irtoaisi tarinoita
kun muut miehet muut saivat kymmeniä runoja
sinä ansaitsisit romaanin
ja luulenpa
että siinä voisi olla ensimmäinen kaunis loppu
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
