Ilta, jona kerroit joka-iltaisen
Orava-sadun.
Tunsitko viileän tuulahduksen?
Nukahdimme kädet ristien
viimeiseen iltarukoukseen.
Kun vain olisin tiennyt sen olevan.
Veit mukanasi kolme kotia,
kaksi tervettä ihmistä.
Jättäen tyhjiön, surun ja ikävän,
sekä kannustavan rakkauden,
jolle hymyilemme.
Iltaisin silmät sulkiessani
toivotat vieläkin peitellessäsi
"Kauniita unia
oman kullan kuvia"
Suukottaen otsalle.
Selite:
Opetit rukoilemaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kaunis, herkkä ja koskettava on runosi
Kaunis. Onneksi on muistot
tässä itse mummona lukiessa silmäni kostuu..kaunista herkkää
Hieno ja Sydänlämmin.
Kaunista herkkää muisteloa