Untuvien sekaan hukutan sydämeni,
annan höyhenten kutitella murheet pois.
Lisään hieman tervaa,
hidastan hukuttamista,
tukehdutan.
Kaadan joukkoon muistojen mausteita,
lisään kitkerää vihaa.
Mukaan vielä piikkilankaa,
suojaamaan sydäntä uusilta yrityksiltä,
liialta lähestymiseltä.
Puhutaanko asiat läpi niinkuin aikuisten pitäisi?
Unohdetaan sodat ja suojamuurit.
Tunnetaan läheisyys..
Selite:
hah pah. Pieleen tais mennä ja pahasti..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ei se minusta pieleen lainkaan mennyt, hyvin siitä kyllä huomaa, että ajatuksesi juoksee nopeammin kuin sormet näppäimillä. minä kyllä pysyin perässä...pysyivätköhän muut....