Mahdotonta

Runoilija blacktear

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 18.11.2004
Viimeksi paikalla: 20.5.2021 21:01

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
15.12.1988

en ehkä ole olemassa, olen ehkä pelkkää harhaa. olen kuvitelma syvällä päässäni. tai sitten minä olen olemassa, mutta en ole ihminen. olen jonkinlainen olio. niin ne sanovat. olen olio. en ole ihminen. mutta olen vain kuvitteellinen, olen harhaa. rest in peace. rakastin sinua, ystävänä. en tiedä miksi laitoin noin, ajattelin vain häntä. rakastin häntäkin, niinkuin tyttö poikaa, mutta hän lähti luotani. olen kuvitteellinen olento. minusta voidaan kertoa saduissa. olen jotakin joka ei ole koskaan ollut, eikä koskaan tule olemaan. olen vian rapistunut jäähile. kuolemalla ja jäällä vuorattu. jota pienet lapset pelkäävät ja joille nuoret nauravat. en tiedä, en ehkä ole sitäkään. en ole olemassa, olen harhaa.
 

Miten on mahdollista,
että tuntuu kuin tukehtuisi,
vaikka mikään ei tukehduta?
Tuntuu kuin sydäntä revittäisiin
eri suuntiin, sekä
puristettaisiin kasaan.

Voisin tehdä vuoksesi
lähes mitä tahansa,
mutta silti
haluaisin kuristaa sinut.
Saat minut raivon partaalle,
mutta silti rakastan sinua.

Tässä ei ole mitään järkeä,
hoen itselleni yhä uudestaan
ja uudestaan.
Mutta silti en osaa lähteä pois.
Jään silti luoksesi,
ajatellen että huominen on parempi.
Huomenna jälleen rakastat minua.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

näin rakkaus sokaisee, sitoo ja riepottelee. kauniisti olet kuvannut rakkauden kipuasi, kykyä päästää irti, muttei kuitenkaan pysty.
surullista, loppu jopa melkein satuttaa.

 

Käyttäjän kaikki runot