Gaia

Runoilija Eski

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 7.11.2004
Viimeksi paikalla: 4.5.2020 15:21

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kasvoistani pirun vehreät pellot
Lihaksistani maailman heikkous
Nivelistäni ruosteet työhön
Olemuksestani ihmisen valheet
Suvustani hulluus maahan
Kertomuksistani sanat omat
Tiedoistani viisaammille
pohdittavaa tulevaa...

Ps. Jos pyrkii epäonnistumaan ja onnistuu, niin onko onnistunut?
 

Ihmisen evoluutioherruuden näyttämö
Kun lehdet ovat pudonneet
Jäävät hanskat, huivit
pipot, tutit
syksy
Joku luovuttanut avaimensa
luottaen luonnon pysyvän ulkona

"Monet eivät nähneet.
Nähneet suurinta tuhoa.
Tuhoa hyökkäyksen takana.
Takana olivat vain kuolleet.
Kuolleet kylmään ja vaivaan."

Vai vaan luonnon valtaan?
Valtaan ennen sapiens sukua.

Kysyn
pipoista ja tuteista.
Jäähanskoista ja -huiveista.
Kun lehdet ovat vihdoin pudonneet
Olemmeko varmoja herruudestamme?

Kun virta vie matkustajansa.
Tuuli heilauttaa orjansa maailman reunan yli
ei ota kiinni

Aseita on enemmän kuin ihminen osaa keksiä.

Kaatuneiden avaimet oksilla.
hanskat puiden latvoissa
huivit uponneiden tukkien latvoissa.
Kalat pukeutuva kadonneisiin sormuksiin.
Tuntolaattoihin kuninkaiden. Narrien. Sotilaide

Selite: 
Ja olkaapa ajatustenne kanssa varovaisia.
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno ja erikoinen, vinha runo
 

Käyttäjän kaikki runot