Katsoit hetken.
Katsoit kauan.
Kerroit silmilläsi,
lauloit sanoillasi.
Iskit sydämeeni avoimeen,
osuit tähän heikkoon ihmiseen.
Annoit silmäsi,
annoit äänesi.
Suljin ne syvälle sisimpään,
kantamaan tätä suurta etsijää.
Antamaan uskon haaveisiin,
kunnes siirrän ne päiviin todellisiin.
Selite:
Joskus keväämmällä ihmisestä, jonka en uskonut koskaan olevan totta!!!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno teksti. Pidin :) Mutta minua jäi tässä harmittamaan "Suljin ne syvälle sisimpään", kun ajattelen että parempi ottaa vastaaan se mitä tarjotaan kuin odottaa, että tulevaisuudessa sitten..
Kaunista... Liian paljon mullakin on kokemusta tällasista tavoittamattomista ihmisistä. Hieno runo. Erilainen, vaikkakin tavallisesta aiheesta...