satumaa, sattumaa?

Runoilija sivullinen

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 2.10.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Sinä iltana jolloin erosimme
kun viimeinen suudelma
ja kumpikin tiesi tarkoin
mihin lopettaa,
hymyillä hiljaa

istuin parvekkeelle, surin
Katsoin kuinka kaksi lintua
yhdessä,
taivaalla leikittyään aikansa
erosivat,
lensivät horisonttiin omiksi pieniksi pisteikseen

Sillä hetkellä mietin
onko kaikki kuitenkaan sattumaa

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Pidän tästä, niin elävä...

Ei voi tietää.. ei voi mistään mitään tietää. Tässä oli kaunis hiljainen tunnelma, tykkäsin kovasti.

Hienosti koottu runo viimeisessä kappaleessa. Pidän.

 

Käyttäjän kaikki runot