Entinen rakkaus

Runoilija gattis

nainen
Julkaistu:
3
Liittynyt: 15.11.2011

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Se mikä ei tapa, vahvistaa!
 

Mä en tajuu miten voisin olla ilman sua,
Mä en pystyis enää seisomaan omil jaloil,
Lupaa rakas et tuut aina rakastaa mua,
Kerroin tän joskus kaloil,
Ilman tätä minä olen pelkkää kuivaa raatoa,
Jonka kylmät silmät vaan havittelevat kovaa kaatoa.

Mä tuun sua rakastaa aina,
Vaik muut mun sydänt yrittäiski kivettää,
Mut sä pääs muhun aina paina,
Muitten viha tuottaa tuskaa,
Ne mun takii luoteja repussaan kuskaa,
Se tuottaa reikii sydämmeen ja aukkoi itsetuntoon,
Mut jos mul on sut ni sä autat mut kuntoon.

Oli kesä 2010,
Sillon mä suhun rakastuin,
Sillon vannottiin me vala,
Aina tullaan rakastaa,
Aina ollaan uskollisii,
Se oli mun elämäni kesä,
Sä täytit mun unelmat,
Mun toiveet,
Peitit reijät sydämmestäin,
Kerroit mulle kauneimmat asiat koskaan.

Mut aina mulla ikävä on sun luo,
Aina tahon mä suhun painautuu,
Mä tekisin mitä vaan sun vuokses,
Voisin vaik hypätä maailman korkeimmalt vuorelt,
Mut en taho sua ikinä menettää.

----------------------------------------------------------

Mutta minä menetin sinut,
Sieluni on täysin mitäänsanomaton,
Koskaan emme enää tapaa,
Niin se oli vain yksi heti,
Yksi aika,
Joka mullisti mun koko maailman,
Jonka tahdon vain saada takaisin,
Ja joka on täysin mahdotonta.

Selite: 
Tää on vaan tämmönen ajatus, ehkä yritetty pukee sanoiksi, mikä on tietysti melkein mahdotonta. Itse kun ymmärrän runon taustaa niin se koskettaa itseäni, koska se kertoo menetetystä rakkaudesta.
Kategoria: 
 

Kommentit

Tunteesi kyllä näkyy runosta joka huokuu tuskaa herkkyyttä. Hieno ensimmäinen runo sinulta :)

 

Käyttäjän kaikki runot