Antipatia

Mitä sitä tänään unohtaisi
Unholaan siirtäisi
Kaiken painavan sietää
Sisäisen paskan sivuuttaa

Elämisen kadonnut into
Sammunut arvokkuuden loisto
Jatkuva noidankehän toisto
Päättymätön itsenäinen taisto

Arvottomuuden tunnetta
Itseluottamuksen puutetta
Arki tuskaa olla juomatta
Tajunta poikki aikailematta

Ristiriitaiset ajatukset
Epätoivoiset yritykset
Syventyvä kuilu ahdistuneisuuteen
Menetetty usko onnellisuuteen

On aika päättää elääkkö vai kuolla
Eikä kenenkään tarvitsisi surra
Empien omaa rohkeutta henki riistää
Enempää ei tarvitsisi tuskaansa kiistää

Olen ollut niin lähellä
Kaikkea sitä elämisen loistoa
Ajatellen kuinka voin epäonnistua
Pilaten viimeisenkin mahdollisuuden

Pelko lamaannuttaa
Minut turruttaa
Samalla pelastaa
Lisähaavoilta

Kirottu kulkemaan maan päällä
Tietämättä mitä tehdä täällä
Vailla voimia kuinka päästä tästä
Irti