juuri ja juuri jaksan
siirtyä toiseen huoneeseen
mahdollisimman kauas sinusta
kunnes romahdan
ei hetkeä kauempaa
kunnes ne tulevat
tutut kyyneleet
kulta, rakas, huutelet
et kuitenkaan nouse
ja tule viereeni
katsomaan mikä minun on
en ole kultasi
en ole rakkaasi
pitkään aikaan enää ollut
en kaiken tekemäsi jälkeen
tai kaiken minkä tekemättä olet jättänyt
mitä voisin tehdä
mihin purkaa kaikki
pettymys
turhautuneisuus
jopa viha
en voi huutaa
en uskalla raivota
en uskalla ulos ovesta kävellä
etten arvokasta pientä elämää
sisälläni satuttaisi
haluaisin kaiken hajottaa
kun niin moni asia jo
palauttamattomasti kahtia on revennyt
en tiedä mitä kädessäni puristan
siitä huolimatta se seinää päin lentää
kas
havahdut ja ryntäät viereeni
nyt tulet lähelleni
ja tarjoat joskus niin kutsuvaa syliäsi
nyt kun sinusta mahdollisimman kaukana
olla tahtoisin
älä työnnä mua pois
sanot
niin kuin monena kertana aiemminkin
kun olen yksin pimeässä itkenyt
luuletko että haluan
luuletko että mielelläni lähtisin
kahdesta on aina vaikea valita
tuska kanssasi
vai tuska ilman sinua
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tänkö takii et oo kirjotellu? :/ kirjotit tuos et "mitä voisin tehdä", miulla on vastaus. kirjota miulle! en oo unohtanu sinuu, vaikkei siust mitää kuulu :/
Runosi viimeisen säkeistön kokoavat sanat iskevät just kohdalleen.. kumpiparempi? ei voi tietää.. :I