Yhtäkkiä

Runoilija Emmelina

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 8.7.2004
Viimeksi paikalla: 26.8.2016 11:58

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Useimmiten elämä on kaunista.
 

Yhtäkkiä
minusta vain tuntui
että minä pidän sinusta

("Pieni ankanpoikanen
uiskenteli veessä",
sinä lauloit)

Yhtäkkiä
minusta vain tuntui
että olemme tunteneet aina

(Me keräsimme kukkia
keinuimme puistossa
katselimme pilviä)

Yhtäkkiä
minusta vain tuntui
että sinäkin pidät minusta

(Sinä nauroit
niin kuin vain sinä voit nauraa)

Yhtäkkiä
minusta vain tuntui
että tässä voisi olla ainekset
johonkin suureen

Selite: 
Hölmöä, pateettista, sentimentaalista. Mutta siltä se tuntui... (Lisäys elokuussa 2016: Ja tuntuu edelleen yli 12 vuotta myöhemmin!)
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

suloista, se on se sana joka minulle tuli mieleen kuvaamaan tätä runon kulkua.

 

Käyttäjän kaikki runot