Tarinoita pimeästä huoneesta

Runoilija Kolmenmetrinkotimatka

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.7.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Tänään
mittasin kotimatkani
ja se olikin enemmän kuin kolme metriä
 

Astuessani huoneeseen en nähnyt mitään
Silmäni olivat liian tottuneet valoon
Suljin oven perässäni
ja annoin sisäilman tukahduttaa
turhat toiveet ja odotukset

Ei ole realistista olettaa
että tyhjä huone sisältäisi jotain
jos sinne ei itse ole tuonut mitään

Kun silmäni vielä viipyivät pimeässä
annoin itselleni luvan miettiä
oliko joku muukin katsonut huonetta
kuin omaansa
oliko kenelläkään muulla
omaa pimeää huonetta
joka kuului kaikille

Harmaasävyt ympäröivät minut
Eivät ne paljastaneet olevaisuudesta
kuin suorat ääriviivat
mutta se riitti minulle

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Mulle tulee tästä mieleen astuminen omaan pimeimpään tunnetilaansa tai tässä tapauksessa huoneeseen - oli se sitten pakopaikka maailmalta tai pettymyksen tai pelon huone.

Toisaalta tämä kohta pistää miettimään:

"oliko kenelläkään muulla
omaa pimeää huonetta
joka kuului kaikille"

Kaikilla varmaan on oma pimeä huone, mutta että "joka kuului kaikille"?
Sen voisi tulkita niin, että toiset utelevat sellaisia asioita, jotka nimen omaa eivät kuulu muille kuin itselle. Ja silloin niiden ei tulisikaan kuulua.
Toisaalta ajattelen sen niin, että jos toinen vaipuu synkkyyteensä, lähellä olevat eivät sitä voi olla huomaamatta ja olla haluamatta auttaa. Joskus ehkä paras keino onkin päästää joku sisälle sinne huoneeseen.

Sanon parhaat kohdat:
"Ei ole realistista olettaa/
että tyhjä huone sisältäisi jotain/
jos sinne ei itse ole tuonut mitään".

En osaa perustella, mutta ehkä itsekin tajuat, miksi pidän tästä kohdasta. Ihanan toteava, mutta silti tuo jotain uutta.

"oliko joku muukin katsonut huonetta/
kuin omaansa/
oliko kenelläkään muulla/
omaa pimeää huonetta/
joka kuului kaikille".

Hmm.. tämä on aika kiva. Kerrotaan omasta "huoneesta", jonka voi tulkita miksi vain symbolisesti, kuten ihmisen mieli. Se ei olekaan oma, niin kuin voisi luulla, tai kun kaikki asiat kuitenkin vaikuttavat kaikkeen. Tai jotain. Höhöö. Joo, joo, se nyt oli hyvä kohta kuitenkin.

Ja viimeinen kappaleen kokonaisuus merkitykseltään on erittäin toimiva, vaikka ilmaisu on vähän kömpelöhkö, ainakin mun mielestäni tai tylsä... Ehkä vähän jotain ylitulkitsen, mutta sepäs olikin jännää. Pidän kyllä tästä ihan mukavan määrän. Tulee Depeche Moden "In your room" mieleen, siis sävel jne. sopisi tämän tunnelmaan jne.
Kiitos.

Tämä tosiaan on kuvaus pimeästä huoneesta,
kummasti sitä näkee pimeässäkin, jossa ei oikein voi nähdä mitään siis jos on okein pimeänpimeä huone, kaikenlaista ääriviivaa. Ehkä se kuvastaa sitä että, jos silmä tottuu pimeään, tottuu sydänkin kipuun.

 

Käyttäjän kaikki runot