Ajatuksia viikoilta x

Runoilija Cujon

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 29.6.2004
Viimeksi paikalla: 14.3.2023 13:12

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
11.9.1989

 
kuinka lähellä on pudotus
ja samaan aikaan suuri helpotus

kysymysmerkkien ja vihan symbioosissa

kun hän etääntyy minusta
punaiseen tukkaan tarttuneena
syistä, jotka pieksevät mieleni myöhemmin
syyllisyyden saattelemana
 
mutta kuinka en vieläkään
edes mustiin sukkiini tuhkehtuneena
muka tavoita
saa kiinni
osaa ajatella
millaista sinulle on olla
kuin kierrätettävä tavara
jonka kohdalla jokainen on miettinyt
parempia vaihtoehtoja

kun vihdoin avasin suuni
vain puolilauseita puskan takaa
ei ihme että rajamme häivisi
tahdonko todella olla
se narussa vedettävä pässi

annanko mitä vaan ettei
mies josta en mitään tiedä

lähtisi
 
Selite: 
En
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Uskomattoman upeaa, paljaudessaan vahvaa, lähes karua itseanalyysiä... pidän näkökulmasta jossa runo on kirjoitettu, toista ei syytellä vaan analysoidaan itseä, runon lopetuskin loistava. Edellä mainituista syistä löydän runosta myös jonkinlaista kauneutta, elämän haurautta, josta syystä kokonaisuus ei ole niin toivoton kuin voisi olla. Ei sentään ruoskita itseä hengiltä elämän kipeyksissä ja läheisriippuvuuksissa tai millä nimillä näitä tilanteita sitten hahmotetaankin. Hyvä. Toivottavasti myös selite on totta. Kuinka ollakaan satuin juuri tänään (toisella nimimerkillä mika-markku) koskettelemaan tuota "narussa vedettävä pässi" teemaa. Kukapa siitä olisi vapaa ja häpeä ja katumus yleensä tulee myöhemmin (jos tulee, toivottavasti ainakin se katumus silloin kun siihen realiteettien valossa on syytä). Eteenpäin on elävän mieli eli menneeseen ei tarvitse jäädä kiinni, vaikka muistot joskus saa tarttumapintaa, uhkaa vetää mustiin syvyyksiin.
 

Käyttäjän kaikki runot