Lasi tai kaksi

Istu pöytääni ja juo kanssani.
Tarjoan sinulle lasillisen.

Ehkä se auttaa sinua ymmärtämään,
miksi olen tässä nyt.

Vai saako se sinut janoamaan enemmän kuin haluat?

Otan itsellenikin jo toisen,
kun päästän kielen kannat valloilleen.

Tarinassani ei ole sankaria tai neitoa.
On vain turhamaisuuden tahrimat paperit.

Vältän kyyneleitäni, kun selvitystyötäni teen.

Olen kuin iltakoulun huono oppilas,
jolle maistuu paikan halvin.
Juon sitä kuitenkin lisää,
sillä suuni kuivaa tarinan edetessä.

Otatko toisen samanlaisen?
Sinä vastaat:
En, kun en ole ennekään enempiä juonut.

Ja kohta jo meidän pitää joutua pois täältä.

No kait vielä yhdet kuitenkin? Huikkaan kyypparille tyhjiä laseja näyttäen.

Eteeni lasketaan kaksi ja toisen lasin pinnasta näen heijastuksen sinusta.

Seisot jo takanani ja sanot:
Juo sinä molemmat, sitten menemme.

Hyväksyn kohtaloni ja tyhjennän ensimmäisen lasini.
Turha kait tätä on pitkittää ja tyhjennän toisenkin.

Niin, sinä sanoit ja otit olkapäästäni kiinni:
Sinun on nyt mentävä, aikasi on loppu.

Niin aikani on loppu.....