Se kimalteleva salaisuus on aarteenain, se keskiyön kuuma suudelma sulatti kalterini. Elämäni, hento kuolleen lehden suhina, se ääni kun rutistat sen lehden kämmenesi sisään. Kasvan kyllä aikanaan vielä aikuiseksi. Kenkäni taisivat jäädä edelliseen tasa-arvoiseen risteykseen, pottuvarvastani palelee pimenevässä yössä. Olenko sittenkin lapsi aikuisen kengissä?
Aikoinaan tilanne pakotti ajattelemaan toisin, muutuin äidiksi äidilleni. Minkäs teet, jonkun sitä oli leikittävä vahvaa. Valkea muuttui tummaksi ja lopulta mustui täysin, viattomuus on vain muisto enää. Harhakuva makuuhuoneen peilissä muistuttaa viattomasta tytöstä vaaleine lettineen.
Toivon.. toivon niin hartaasti.. en vieläkään uskalla sitä ääneen sanoa kuolemaasi Liian monta vuotta olen tuota sanaa kantanut sisälläni, mielessäni se on jo täysin menettänyt merkityksensä. Olen itkuni jo itkenyt tulevan poismenosi vuoksi, hyvä etten ole jo muistotilaisuuteesi ruokalistaa valinnut.
Nyt te voitte tuomita minut salaisuuteni vuoksi, kivittäkää kuoliaaksi toiveeni tähden. Tiedän, ei ole tervettä toivoa noin. Olen vain niin väsynyt vastuuseen ja ainaiseen syyllisyyteen, jota joudun kantamaan takiasi.
Näin tänään valokuvan, sinusta. Se oli vanha, osaksi jo värinsä menettänyt ja hieman vasemmasta alakulmasta repeytynyt. Olit niin kaunis, punaruskeat hiuksesi lepäsivät hartioillasi. Päälläsi oli vaalea villapaita ja kaulassasi hieman paitaasi tummemmat puuhelmet. Niin viaton, elämän intoa täynnä niin onnellisen tietämätön tulevasta.
Vaikka kuinka suuri sydämeni olisi ei siitä kahden kannattelemiseen riitä.
Anna minulle anteeksi, äiti.
Selite:
Kymmenisen vuotta sisälläni olleet ajatukset sain/halusin/pystyin vasta nyt laittamaan "paperille" ja kaikkien nähtäväksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Anna tälle tuomioksi paikan suosikeissa. Enkä uskalla sanoa mitään muuta <3
Tämä runosi on kaunis ja kosketti sydäntä. monta kysymystä se tuo ja jättää kysymättä. Todella hyvin sointuva runo aarre on runosi. Tämän paremmin sitä tunnetta ja muistoja enää voisi paremmin kuvailla kuin sinä runollasi teit. hiljennyn runosi edessä. jos koulu arvosanoilla arvioisin se on 10½+ ja ei se edes riitä tälle runollesi. se on helmi ja tallennan se suosikkeihin heti. Kiitos tästä koskettavasta runostasi runoystävä.
Minä luin tämän, keskityin siihen. En tiedä, kuinka kommentoida, koska tekstisi tuntuu niin suoraan sydämestä kirjoitetulta. Mutta erinäisiä tunteita se minussa herättää.
Yksi ei milloinkaan voi kannatella kahta.