Ne ristivät kätensä iltaisin
suuntaavat ajatukset suurempaan
polvillaan he kumartavat Jumalaa.
Hädän saapuessa
toivon pelastukseen kuollessa
etsii mieli taas Jumalan
ja sormet paikkansa vierivierestä toisen.
Hädän varaan jäädessäsi
toimii usko itseesi voimanasi
olematon Jumala keinonasi suunnata uskosi.
Nyt veden varaan jäädessäsi
ei tuo Jumala pidä pinnalla
keinosi selvitä ovat kätesi,
oma uskosi, usko itseesi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upeaa, en osaa muuta sanoa. Sanat ovat hienot ja ne todella sopivat toisiinsa. Siinä olet onnistunut hienosti :) Hieman erilaista runoutta ehkäpä.
mielenkiintoisia pointteja.. 'jos itseensä ei usko, niin tuhannesta jumalastakaan ei ole apua.' näin mä sen ymmärsin ja tottahan se on.. :)
hienosti kuvattu, toteava ja selkeä runo. loistava!
Itseensä täytyy uskoa. Se kai se ainut, johon edes välillä voi uskoa
puhut kieltäni, tämä kiehtoi, oikein loistava ja kantoi loppuun saakka.
Todella hieno.
Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista, paitsi erikoisen hyvä "se jokin"; eli suosikkeihin pamahti! ^^