Hirttosilmukka

Runoilija Miki

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 28.5.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runoni ovat fiktiota sisältäen omia ajatuksia ja pelkoja

Kuollessani minusta tulee energiaa. Se energia tulee näkymään valona, valona joka karkoittaa pimeyttä tässä universumissa ja loistaa tähtitaivaalla.
 

Ja taas se huutaa,
ottaa kädestä kiinni.
Käskee lopettamaan,
mikset voi olla normaali?!

Ei sitä voi enää lopettaa,
se on itse jo päätetty.
Mieli käy jo omaa sotaa.
Tiimalasikin tyhjätty.

Ja taas silmukka kiristyy kaulassa,
karjuu taas lopettamaan.
Ei se auta, oon jo pulassa.
Riittäisi että oppisi ymmärtämään.

Lopulta vedetään lattia alta,
elinvoima lakkaa olemasta.
Ja siten löytyi paikka maailmalta.

Kuolleiden sureminen on itsekästä.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

surullinen..ja ehkä hieman hämmentävä..en tiedä miksi...kaunis jollain tapaa ja ehkä hieman kylmäkin... mutta upea on!:) tykkään!!!

 

Käyttäjän kaikki runot