Miten vapauttavaa voikaan olla huomata,
että vieläkin osaa ihastua siihen,
että joku tanssahtelee kuistilla,
että joku soittaa kitaraa,
että joku on kuulemma herkkä.
Ja miten nopeasti tämä tapahtuikaan.
Ylimitoitin tunteeni,
piirsin kaavoihin kasvunvarat.
En voinut käyttää saumuria,
sillä muuten puolikuvitellulla rakkaudellani olisi ollut reunat.
Selite:
Tämäkin kesältä.Tiedättehän sen,kun ottaa henkisesti oikein pahasti turpaan ja ensin vannoo itselleen,ettei enää koskaan ihastu.Jossain vaiheessa,kun edellisestä ihastumisesta alkaa olla aikaa,sitä ei enää vanno,sitä pelkää.Tällaisen pelon jälkeen on valaisevaa huomata,että kyky hullaantua on ollut vain lomalla.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voi kun tämä on ihana. Ja ihan hirveän taitava olet. Viimeinen kappale on niin kaunis etten edes löydä oikeita sanoja kuvaamaan.
Vau! Ihana! Hienoa kerrontaa, pitää tiukasti otteessaan ja pakottaa lukemaan useaan otteeseen. Hieno lopetus, mutta kerrohan, miksi se on puolikuviteltu rakkaus? (:
Niinpä! tässä oli niin hyvä oivallus että en voinut olla rakastumatta <: toinen kappale on aivan ihana <3
toinen kappale on ihana. :) kokonaisuudessaankin kaunis teksti.
Sivut