Humalaa, rakkauden jumalaa,
maistelen kielelläni, kuin aika
joka etsii piilopaikkaa.
piilossa, pahan varjossa,
humallun ja huudan:
ei kiire minnekään!
Yöllä, kylmästä kohmeana,
viimein sen ymmärrän;
aika ei ymmärrä humalaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi