The Demiurge

Runoilija Trollkin

mies
Julkaistu:
23
Liittynyt: 30.4.2004
Viimeksi paikalla: 25.8.2019 17:06

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
16.2.1988

"But silent let me sink to earth, with no officious mourners near; I would not mar one hour of mirth, nor startle friendship with a tear"
 

Descending below the house foundation
Is what reduced me to a gibbering frail fool
For within I learned of our past, most cruel
Carved on walls, in runes of lustrous crimson
Where all life was born, to know, a burden
Now it all seems like a seething cesspool
To know we are nothing but a dark tool
Begot from an ancient, horrid demon

I should have left while I still had the chance
But deep I delved, scouring aeons of dust
Last straw, what I saw in the black chasm
An oily lake, bubbling in a mute trance
It's effects, everywhere they trespassed
Ubbo-Sathla, the First Protoplasm

Selite: 
Nopein sonetti jonka koskaan olen nakuttanut kasaan. Minimaalisilla muokkauksilla nettiin päätynyt. Joskus näinkin PS. Ubbo-Sathla on kamala.
Kategoria: 
 

Kommentit

Vahvaa tekstiä. Muuta en tästä oikein osaa sanoa kun en soneteista sen enempää tiedä :)

 

Käyttäjän kaikki runot