Kauniit sanat katoaa
kun arki tulee vastaan.
Unohdetaan ne ihanat ajat,
joka päivä tavat samat.
Surua ja uupumusta,
luovutaan kerran luvatusta
Aidan yli kurkkien, jos ruoho olis vihreämpää.
Pölyt vanhojen nurkkien liian tuttuja ylipäätään.
Mut kun palaa sillat takana,
onko kukaan enää tukena?
Enää yksin toistat ne vanhat kaavat
Mutta älä huoli,
aika kultaa muistot ja parantaa haavat.
Selite:
yöt pitäisi olla nukkumista varten, mutta...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
lohdullinen eli hyvä
Joo. Tää on toodellakin ihana ja lohdullinen. Välillä kyllä ei millään väsytä ja putkahtaa ajatuksia, runon muodossa, pintaan.
lohdullinen eli hyvä
Joo. Tää on toodellakin ihana ja lohdullinen. Välillä kyllä ei millään väsytä ja putkahtaa ajatuksia, runon muodossa, pintaan.