Yksinäisen parikaapelin blues

Runoilija Bambi7

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Bambi7 kuva
nainen
Julkaistu:
13
Liittynyt: 7.3.2004
Viimeksi paikalla: 1.3.2024 23:34

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.9.1985
Facebook:

Ei saa olettaa
Ei saa satuttaa
Pitää uskaltaa

"If you always go slow
then you'll probably never fall
But if you never go fast
then you'll never feel tall
If you always go slow
then you'll never get hurt,
But if you never go fast
then you'll never feel
the top of the world."
-Orla Gartland, Postcards
 

"Ihmisellä on kaksi tarvetta:

Saada tulla siksi mikä on, 

ja päästä syliin." 

"We must always

change, renew,

rejuvinate ourselves; 

otherwise we harden." -Goethe


 

Je ne regrette rien. 
Ne me quitte pas.



Tässä tahtoisin myös kiittää lämpimästi kaikkia, jotka kommentoivat runojani. En aina vastaa kommentteihinne, 
mutta luen ne aina huolella, ajatuksella ja kiitollisuudella. Myös kritiikkiä otetaan vastaan ! :) 
 
 

Poltetaan tupakkaa
ahdistukseen tai
kiihtymykseen kenties
enemmän kuin yhteensä
viikkoon tätä ennen
vältetään kuin poltetta
tätä samaa totuutta

ei ole enää samaa tietä
ei ole yhteistä kotia
ei enää onnen enkeleitä
vain tilaa jossa sotia

Saksilla osiksi
niin pieniksi paloiksi
kaikki se leikattiin
kun yhdessä leikittiin
kotia ja lopulta
sitä samaa totuutta
jota et voi paeta

ei ole enää samaa tietä
ei ole yhteistä kotia
ei enää onnen enkeleitä
vain tilaa jossa sotia

Kerran kaksi niin puhdasta
niin aitoa, loistetta
nyt pelkkinä varjoina
on toistensa huoneissa
mut vaikka ei kestänyt
ei yhdessä jatkunut
oli lopulta voimana
paloi kirkkaana
tulena

oli kerran sama pesä
sekä onnen tie
oli ensimmäinen kesä
vaikka suru nyt vie

ei ole enää samaa tietä
ei ole yhteistä kotia
ei enää onnen enkeleitä
vain tilaa jossa sotia

Selite: 
Siitä tulikin kappale nimeltä hän.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Täähän menee hienosti rytmissä. Taidokas...
Runosi "blues" soi monissa väreissä, mutta enimmäkseen tummin sävyin... jotkin valoisammat muistot lohdullisinakin. Upea runo!
Oodia, runoa, rytmiä, muistoja, kipua. Tummia pilviä. Runo joka istuttaa kuuntelemaan. Kiitos runoilijalle.
dont wake up in the morning to throw up all the day
let the sun has all its shining before you walk away
stay in the shadows, as long as you feel safe
let the door be locked up to prison for whats to hate

  woke up! and it was not
  not this morning
  woke up and it was not!
  but i started healing..

once in a while in life it goes to suck the blow
find myself a reason why i appear to grow
the blue that grows in all of us, is now part of what i am
i let the bugger in within and changed it for what i stand

   woke up! and it Is!
   colour of this morning..
   woke up, and there it is
   every black and blue of everything...

 
Surumielisen haikeasti voi kuvitella bluesin soivan runosi sanoin. 
Harmittaa, kun miulle ei ole suotu musikaalisuutta.. selkeest biisi.. Mut tulkitsen runona puutteellisuuteni vuoks.. Isoi tunteita joiden lukeminen on tekstin asettelun (siis kai rytmittämisen) takia ajatusta vaativaa eli ei voi vaan posottaa menee tajuamatta mitään tai vois kai, mut menettäs paljon.. Mut joo... Verilihasta runominän hienoo tekstii 
Aistittavissa ahdistus, onko se ainoa mitä jäljelle jää kun kaikki on sanottu.
todella hienosti soiva runosi onkin!
ja syyllistämättä ketään runo monimuotoisesti
kuvaa eroa, traagista ja lopullista
Sopii bluesiin hemmetin hyvin "säveleineen" ja taas mainitsen tuon ; otsikon +parikaapelin sanan yhdessä - hän - sanalla. Ts. täydellistä blues sanomaa tämä runosi. Yleensä aina hyvässä bluesissa on sykähdyttävää sisäistä voimaa.
Tää on kaunis, vaikka onkin surullinen. Pidin <3
 

Käyttäjän kaikki runot