kahvikuppi pöydällä
toinen sen vierellä.
pitäisi minun ne pestä.
ei se edes kauan kestä,
mutta en tee sitä kuitenkaan
en kai saa mitään aikaan?
toinen kuppi sinusta muistuttaa
sanoja mieleeni kuiskuttaa.
haamuna istut ja lusikalla sekoitat,
sokeria kahviin hiljalleen sulatat.
Ja minä koitan muistella mitä sanoit,
mistä asioista minulle rauhallisesti puhuit?
mutta en kykene minä muistamaan
päästäni sanojasi kaivamaan.
en sinua siis kuunnellut ollenkaan,
miten itsekäs olen ollutkaan?
aion siirtää kuppisi tiskialtaalle,
mutta lipeää ottenii ja tippuu se lattialle.
palasiksi särkyy sen pinta
tämäkö oli taas itsekyyteni hinta?
Selite:
siivouspäivä.. yäk inhoan siivota kun väsyttää.. mutta vähän pakko :D
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kivasti sointuvat loppusoinnut! Hauskan arkinen runo!
Palasia arjesta.
Sirpaleet tuottaa Onnea !
Puhutteleva runo. Hienon pelkistetty runotyyli.
Lipeäähän sitä ennenvanhaan siivotessa tarvittiin.
Lastenlasten sormien jäljet jätän lasipöydältä ja ikkunoista pyyhkimättä, vaikka miten tarkkaan muuten siivoaisin.
'Hauska' vertauskuva runossasi.