Sateenkaaren laidalla

Runoilija Lumie

Ikivanhojen kuusien latvoissa kasvaa
katkonainen sateenkaari
ei täydellinen
värit sekaisin, kaukana kirkkaista
silti se sädehtii
vetää katseita puoleensa

Mitä tahansa voi löytää, kun
kulkee valon ja varjon rajalla
uuden sävyn sekoituspisteessä
jolle ei ole vielä nimeä
kartoittamaton aarre, jonka
voi tavoittaa vain eksymällä

Hetken kanssasi
kävelen sateenkaarisiltaa
sormet säkenöiviä pilviä viistäen
kuinka kirkkaana kimallatkaan

saanko jäädä tähän
tähtisateeltasi en kaipaa suojaa, sillä
rakastan kaikkia sävyjäsi
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ihana runo, tykkään.
 

Käyttäjän kaikki runot