Alit

Runoilija Lumie

Ainoa valopiste
syvänmerensinisellä taivaalla
alhaalla sileä valkeus
toistaa taivaan sävyjä
hiljaisuutta halkovat vain kapeat puut, jotka
talvisin taipuvat pakkasen tahtoon

Useamman kerran eksyneet
kahlaavat koskematonta kangasta
maalaavat merkkinsä keskiyöhön
seuranaan yötaivaan kirkkain tähti, joka
johdattaa unohtuneet sinne,
minne ne eivät tienneet kuuluvansa

Kun pimeys huokaa
jäljet yhdistyvät
kaksi elämäntarinaa kietoutuu kalpeassa valossa
revontulien sähköisessä laulussa
lumisen pyörteen keskiössä

kuulun tänne
vierellesi pimeään
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Multa loppuu laatusanat. En osaa sanoa kuin
voi taivaan talikynttilät, olet uskomaton :) <3
Hieno, kiehtova. Tykkään kovasti.
 

Käyttäjän kaikki runot