Antiikin tarustoista -
niiden monilukuisista kirjoista
sinä olet saanut nimesi
Kreikkalainen.
Ja kuulethan sinä minua
sinä peto, luojan tuhatkielinen
kun laulan tieni seireenien kera
luokse noituutesi.
Kun pohjoinen on kohtaava etelän
olemme me kaksi taas olevia -
eläviä yhdesssä
aivan kuten luojan luomat .
Ja pelkäämme.
Sitä viimeistä soundia,
sen kultaisinta lankaa.
Joka ihoamme on hivelevä.
Katkaisten sen soundin.
***
Minä voisin kirjoittaa ikuisuuden ajan ja iäti
pulssisi sykkeestä, sinä, ajaton.
Selite:
Ihan vaan hetkessä,
hetkestä,
lyhyesti.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahva, kaunis runo, hyvä.
Kuten ... / sen kultaista lankaa/...ajattelen auringon sädettä...jos aurinko sammuu???
Minulla ei ole taikalaseja ajattomia salaisuuksia tutkistella.
Huippuromanttinen.
Sivut