Perhonen lasikuvussa

Runoilija Lorien

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.6.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Perhonen lasikuvussa

Riittämättömyyteni
ja ääretön itserakkauteni
eivät vielä
ole valmiita vastaanottamaan vieraita.
Minä
- suurenmoisin, arvottomin.
Jos kaiken olemassaolo määräytyy
minun kauttani,
sen, mitä olen tai mitä en,
mitä tilaa enää jää?

Valinnanvapaus on
vain nerokas salaliitto, täydellinen juoni,
suurin illuusio
- sillä kaikki mitä kirjoitan, mitä näen, mitä ajattelen,
kaikki mitä tiedän,
on minua, minusta
- niin myös se, mitä sinä kerrot sinusta. (sinua ei ole)

En löydä pois.
Missä kaikki ovat?
Olen unohtanut, miten ovi aukaistaan,
lukko ja kädensija
tuntuvat muodostavan miljoonia yhdistelmiä.
En mahdu enää
hengittämään itsessäni.

Yksi ei riittänyt,
oli oltava kaikki.
Olen imenyt maailman itseeni (itsekseni)
ja nyt
tarvitsen maailman täyttyäkseni.

Keksisinpä pian,
miten maailma valutetaan pois.
Kirjoittaisin itseni taas pieneksi,
maalaisin taas takapihan koivuja,
olisin hiljaa tyytyväinen.

Selite: 
Kirjoitin itseäni taas pienemmäksi.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot