keräsin puskista
tuulesta tempaisin
sydämessä syli sen
toisen, niin toisen samanlaisen
rukkasissa samaa kokoa
lovea vaille valmiit
kainaloon kääriytyen
läheisyyteen lämmittelemään
jakamaan ilon, hymyn, olon
tuon elon, hetken ja enemmän
sanoinko enemmän
vai puhuuko ikuisuus
kaipuuta kaivaa
ikävää iskostaa
luona ajatuksen asuu
luoksesi tulen, vielä
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi