~Henki~

Runoilija Susityttö87

nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 19.11.2003
Viimeksi paikalla: 8.2.2019 8:38

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
17.11.1987

 

Illalla sytytän kynttilän,
antamaan salaperäistä valoa.
Seuraan hiljaa kynttilän valoa.
Niin kauan,
kunnes se alkaa väpättää.
Silloin tulee kylmyys huoneeseeni;
pelon tunne valtaa minut.
Puhallan kynttilän sammuksiin
ja menen (sänkyyn) peiton alle.

-Katseeni on ovelle päin-

Katson ovenkahvaa painuuko se alas.
Ei,
se ei painu.
Kylmyys on yhä huoneessani.

-Sitten käännän katseeni kohti ikkunaa-

Katson verhojen läpi näkyykö hahmoa.
Ei,
ei näy.

Kunnes käännän kylkeä;
katseeni on seinään päin.
Suljen silmäni.
Hetken kuluttua tunnen,
että takanani on joku.

-Avaan silmäni-

Tunnen sen olevan lähellä minua.
Mikä se oikein on?
Ja kuka se oikein on?

-Sitä en voi tietää-

Mielessäni ajattelen,
voisiko se olla joku,
joka on minulle rakas?
Joku,
jonka olen menettänyt?
Kyllä,
se se voisi olla.
Kunnes yhtäkkiä kylmyys katoaa,
mutta se tunne ei.
Vain yksi kysymys mielessäni pyörii;
mitä HÄN haluaa?
Vihdoin olen vaipunut uneen,
enkä tunne pelkoa.
Aamulla herätessäni tiedän,
että se jatkuu yhä joka ilta.

Selite: 
....voisiko se vain olla pelkkää harhakuvitelmaa....? niin vain voi käydä, joillekin meistä...
Kategoria: 
 

Kommentit

Mielenkiintoisesti tässä runossa pyöritään okkulttisissa henkimaailman asioissa, jotka kuitenkin saattavat olla valveunta.

Hyvin vahvasti tämä kuskaa lukijaa mukanaan alusta loppuun ja koko ajan on mielenkiinto täysillä matkassa.

Tosi hyvä runo ja erilainen.

 

Käyttäjän kaikki runot