Rakkaani

Runoilija voe

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.1.2009
Viimeksi paikalla: 1.10.2015 10:44

Asuinpaikka: -
Sähköposti:

Olemme täällä vain, että voimme kuolla pois.
 

Aamu hiipii hiljaa, on vielä pimeää,
olen puoli unessa.
Makaan liikkumatta, nautin ihanasta tunteesta,
kun kello ei ole vielä soinut.
Saan olla hetken vielä lähelläsi.
Kuulla hengityksesi,
tuntea lämpösi ja pehmeytesi.

Hätkähdän täysin hereille,
kun kuulen kellon soivan pääni yläpuolella.
Samalla lämpö, pehmeys ja hyvä olo kaikkoavat,
kun minun pitää nousta ylös,
pois lämmöstäsi, iholtasi.

Sammutan kellon ja palaan vielä hetkeksi nauttimaan
läsnäolostasi ihollani.
Se turvallisuuden tunne ja onni,
jota tunnen lähelläsi,
se on parasta mitä ihminen voi kokea.

Kun et ole vierelläni, olen niin yksin.
Minua pelottaa, mutta sinä olet pelastukseni.

Valo ei tunnu nousevan,
tunnen lämpöasteidenkin laskevan.
On kylmä ja pimeä syysaamu.
Onneksi sinä tuot minulle valon ja lämmön,

olet ihme joka tapahtuu.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot