Ja minä vain istun, ja itken hiljaa

Runoilija Pieni_Enkeli

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 8.9.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elämä opettaa!


kannattaa lukea myöskin sitä vanhempaa tuotantoa :)!



Kiitos palautteista! Kunhan kommentoit, tiedän tulla sitten vastavierailulle! :)
 

Kyselet jotain
tullivapausrajoista
järjestelmäkameran käyttöohjeista
kirjanpidon jalosta taidosta.

Ja minä vain istun,
ja itken hiljaa.

Kun on niin ikävä,
jotain, jonne kuulua.

Selite: 
Haluan avata vähän runoa, vaikkei se yleensä ole tapana. Tässä tämän viikon fiiliksiä päällimäisinä. Tunnelmia siitä, kun itse ei osaa ajatella kuin sitä, miten kovasti haluaa tuntea kuuluvansa jonnekin. Ja miten toiset häärää ympärillä arkisia askareita ja pohtivat jotain, mihin minä en jaksaisi keskittyä. Esim. kynsinauhojen pureskelua.
Kategoria: 
 

Kommentit

Joku on suorittaja, toinen uneksija,
tärkeitä kumpikin.
Mutta missä on se kohtauspaikka, jossa toinen hiukan pysähtyy ja toinen hiukan herää.
Jossa suorittaja kuivaa uneksijan kyyneleet ja uneksija hetken kuuntelee.
Onko paikkaa jossa maailmat kohtaavat.

Koskettava.

Kyllä tämän runon ilman selvitystäkin tajusi, eli hyvä runo :D Ja tuo Oceanin kommentti oli melkoisen mahtava myös, se melkeinpä täydensi tätä aihetta.

Koskettava runo

Samalla pallolla tallustellen
kuitenkin ihan eri maailmoissa.
Hyvä runo siitä,
miten kaksi ihmistä voi olla ihan lähekkäin
ja kuitenkin samaan aikaan ihan eri maailmoissa!

 

Käyttäjän kaikki runot