Näinä auringon hyväilevinä hetkinä
piirtyy mieleen kuvia
joita luuli unohtaneen
valon astuessa varjoihin
pimeään kadotetut
palaavat näkyviin
ja jäiden sulaessa
elämä palaa,
vanhaan kaupunkiinkin,
muuttolintujen matkassa
tiedän
elämän ihmeellisemmäksi
kuin osaan kuvitella
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
siis niin ihana tunnelma, että haluaisi uppoutuakkin tähän, maailmaasi, sinä hurmasit, runollasi
(elämä on) :O
ei vaan, ihan totisena jos ollaan niin oikein hyvä runo, nimikin kohdillaan :)
Jotenkin turvallisia tunnelmia, mahtavaa tunnelmointia. Ei tämmöisestä runosta voi olla pitämättä.
Upeasti tunnelmoit sanojen siivin. Kauniisti kuljetat lukijan mieltä.
Valolla on valtava voima.Kadotetuista tulee
löydettyjä,haluaako sitä,on eri asia.Pidin tästä
kovasti.Kiitos.
Kaunista =).
Hienosti olet runossasi yhdistänyt näkyvän ja näkymättömän.... fyysisen elämän ja esoteerisen elämän. Pidin tästä, erityisesti siksi että ilmaisusi on niin puhdasta ja ilman turhia kikkailuja.
Leppoisaa tunnelmaa runossasi. Siinä oli hyvä levähtää hetki.
ei välttämättä niinkään, vaan elämän mahtavuutta. :)
hyvä ja kauniita mielikuvia päähän hakkaava runo.
Herkkä ja taidokas runo elämän ihmeelisyydestä! Joskus elämänkäänteet ovat sellaisia että niitä on vaikea ennustaa!
ihana... syvällisyyttä ja kaunista sanoilla leikittelyä. tästä pidin.
niin, toivottavasti näin :) Itse usein koen kaiken paljon yksinkertaisemmaksi, kuin luulen sen olevan.. mutta toisaalta, kuka tietää?! Tässä on kuitenkin jotain niin positiivista, sellaista perustavanlaatuista asenteellisuutta siihen, että elämä onkin ihan kivaa :)