Improvisaatio

Mikä helevetti sinua vaivaa,
kun on niin vaikea sanoa se ääneen?
Katso edes minuun päin, jos et silmiin pysty,
En minä sinun pääsi sisään näe
Edes sielusi peileistä.

Yritä edes kerran antaa,
En minä mahdottomia pyydä.
Mistä sinä tietäisit, mitä hiljaisuus on,
kun elät siinä etkä koskaan koe sitä itseään.
Olenhan vain ilmaa.

Kyllä sinä muille aikaa löydät,
Elämässäsi on paljon enemmän kuin tajutaan,
Silti jossain sisälläsi on tyhjyyden massa,
Joka painaa sinut polvillesi ja lyö kasvosi verille.
Silti et itke, vaan vajoat syvemmälle itseesi.

Kaukana olen minä, taas.
Mutta en niin kuin aiemmin.
Silti jokin on toisin, enkä tiedä miten sen ottaisi.
Maailma ei edelleenkään kaatunut,
Mutta kiertorataansa se karttaa viimeiseen asti.