Mémé

Runoilija Lisa5135

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 14.5.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
 

Niin vain se elämä menee,
Yksi lähtee pois ja toinen tulee tilalle.
Kaikki surua saavat tuntea,
Edes kerran,
Se sattuu ja repii sydämen,
Moniksi erilaisiksi kappaleiksi.
Taas on yksi meistä poissa,
Suru valloittaa sydämeni,
Hän oli rakas minulle,
Upeita hetkiä
Sain viettää hänen kanssaan,
Sain oppia asioita häneltä,
Ja nyt saan muistaa häntä,
Ikuisesti, kaunein muistoin.
Miettiä, taas joku rakas ihminen
Poistuu elämästä,
Noin vain, kertomatta,
Mutta jättäen jälkeensä jotain,
Jotain todella suurta, ihmeen.
Elämä jatkuu,
Mutta sen lupaan,
Ei kun vannon,
Kunnioitan hänen muistoaan ikuisesti
Enkä koskaan unohda häntä
Niin kuin en isänikään.

Selite: 
Tämä on osoitettu äitini isoäidille, joka kuoli kaksi vuotta sitten.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi Luontipäivä Kommentteja KategoriaLajittele laskevasti
Lisa5135 Mémé 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 1.Runo 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 painajainen 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 Tuli sydämessä 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 3.runo 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 4.Runo 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 5.runo 14.5.2009 0 Runo
Lisa5135 2.runo 14.5.2009 0 Runo