Monta matkaa jo nähnyt vanha natiseva reki, se kulkee kohti joulukirkkoa.
Vanha ruuna hitaasti sitä vetää aisakellot soiden, ikä painaa jalkoja myös sen.
Paksu talja matkaajien yllä lämpöä tuomassa.
Lumisen Mäntymetsän halki tie vie mutkitellen.
Kuu tuo valoa reitille kohti puista vanhaa kaunista kirkkoa.
Pian näkyykin jo puiden välistä tuttu kirkkotie.
Kiviaita massiivinen reunustaa reittiä kirkolle.
Vanhalle puulle tuoksahtava kirkko on nyt kynttilöillä täytetty.
Hetki on hiljentyä, kuunnella, ajatus viivähtää papin sanoissa,
joulurauhaa ja mieltä iloista sanoo hän saarnastuolistaan.
Vanha ruuna hitaasti sitä vetää aisakellot soiden, ikä painaa jalkoja myös sen.
Paksu talja matkaajien yllä lämpöä tuomassa.
Lumisen Mäntymetsän halki tie vie mutkitellen.
Kuu tuo valoa reitille kohti puista vanhaa kaunista kirkkoa.
Pian näkyykin jo puiden välistä tuttu kirkkotie.
Kiviaita massiivinen reunustaa reittiä kirkolle.
Vanhalle puulle tuoksahtava kirkko on nyt kynttilöillä täytetty.
Hetki on hiljentyä, kuunnella, ajatus viivähtää papin sanoissa,
joulurauhaa ja mieltä iloista sanoo hän saarnastuolistaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut