Nimetön runo

Runoilija Nuolenpääkirjoitus

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.8.2017
Viimeksi paikalla: 14.12.2017 2:20

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

 

Viime päivinä outo halu kohti yksinäisyyttä
kuljen huoneissa joissa
sivistys on vetänyt verhot eteen
pöytä katettu valmiiksi, sika
joka katsoi minuun pienillä silmillään
teurastettu

Tämä minun kuninkaallisen järjen
ja huolen temppelini on
avattu eteesi kuin märkivä haava,
sininen tuoli järjestyksen esine
kohoaa pilvettömälle taivaalle
En halua enää yhtään yksilöivää nimeä
 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Herättää paljon ajatuksia. Itsetutkiskelua syvissä vesissä. Olen kuullut joskus sanonnan " jokaisen tarvitsee käydä joskus pimeässä kellarissa, ladatakseen akkuja". Jostain syystä tämä tuli runostasi mieleen. Hieno kokonaisuus, jonka sisällä paljon sanomattomia sanoja.
Joskus täytyy saada olla kaikessa rauhassa, meidän jokaisen.
 

Käyttäjän kaikki runot