Niin se sattumalta menee. ( kohtalo&minä hippasilla)

Runoilija Fructus

mies
Julkaistu:
17
Liittynyt: 27.7.2017
Viimeksi paikalla: 10.9.2020 15:14

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kiitos vierailusta profiilisani!

Itse olen kovin kriittinen omia teksejäni kohtaan, eikä lähipiirissäni oikein ole henkilöitä niitä arvioimaan, joten arvostan jokaista kommenttia ja kehitysehdotusta.

Hyvää jatkoa!

 
 
Rakas lukija, ei ehkä sittenkään 
Haista paska ennakkoluuloinesi!
Nautin vielä yhden oluen.
 
Vastapäätä kolmas pyörä nauttii (luultavasti) halvinta valkoviiniä, jota baarimikko kehtaa suositella. 
 
Kuten kuka tahansa, myös minä ja kaikki muut, näkevät lävitsesi.
 
Sosiaalinen media on turhuuden alin kerros, eikä viimeisin sinne julkaisemasi kuva tule muuttamaan mitään. 
 
Join viimeisimmän oluen alle viiteen minuuttiin. Sanokaa sitö rauhassa sankaritarinaksi, mutta totuus on, että se kusetti helvetisti. 
Mennessäni äsken kuselle tunnistin nahkatakkisi - tulit minua vastaan kusilaarille mennessäni. 
 
Käytin taas sivuhuomautusta - väärin-  oletan sen merkitsevän sitä etten oikeasti osaa kirjoittaa proosaa siinä määrin kuin haluaisin. 
 
Eikö kaikki loppuen lopuksi ole helvetin kyllästyneitä omia juoppotarinoita reflektoiviin muka-kirjailijoihin.
 
Voisin sanoa violetin vuoren inspiroineen minua kaikkeen tähän, mutta sekin avautuu lukijoille vasta lukemisen jälkeen. ( jos ikinä julkaisen koskaan mitään)
 
Mutta violetti vuori. Ilman sen väliintuloa olisin jumittunut keskinkertaisuuteen. 
 
Mutta, rakas lukija, kun nahkatakkiin pukeutunut tyttö, joka oli jo aiemmin istunut vieressäni sermin toisella puolella, tuli vastaani mennessäni kusilaarille, ajaytelin saavani uuden mahdollisuuden.
 
Sain jo kiitoksen väistäessäni, ehkä myöhemmin jopa lauseen. Tunnista minut kiltti.
 
Muttaa ilman satunnaista kohtaamista en olisi ottanut vielä yhtä olutta (joita olin oman tuntemukseni mukaan nauttinut jo liikaa), istinut aloilleni ja kiinnittänyt huomiota minua vastapäätä istuvaan kolmanteen pyörään, joka (suurella todennäköisyydellä) nautti talon halvinta valkoviiniä.
 
Kutsun tätä kohtaloksi.  Tapaamme jälleen Berliinissä.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Elämä on ihmeellistä, ei oikein tiedä, mitä se on <3 
 

Käyttäjän kaikki runot