Tiensä alussa

Runoilija Kukkiva

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 12.10.2014
Viimeksi paikalla: 9.2.2023 0:08

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
28.12.1991

Kun itsensä menettää
sen susta löytää
oi kiitos kaunis
voit minut pelastaa
 

Matkasin tietä kauas pois
matkasin tietä kauas pois ja huoleni heitin jorpakkoon
Vedestä nostin itseni kuvani
vedestä ehjän minuuden

Kirkkaammat silmät
sädehtivät
kesästä vaaleat hiukset
auringon värjäämät

Tiellä kävelin onnea etsin
hiekkaisella tiellä lintuja kuulin, muuksi luulin
oli äänet niin kovin moninaisia

Linnut lensivät ylitseni
tiesivät minne mennä
ei varmaa kulkijaa tuuli laita perääntymään
ei aalto rantaan palaamaan

Rantaan löysin
ilta hämärsi
kuikka kaukana ääntään päästi, minut lumosi
aina uudelleen

Pitkän tien päästä löytyi unohdettu salaisuus
Alkuperäinen luonnon asukki.

Selite: 
Ajatus siitä, että oiva tapa löytää itsensä ja elämän tärkeys olisi lähteä vaeltamaan. Voisi oppia paljon itsestään ja siitä mitä oikeasti elämässä haluaa, kun olisi selkeiden perusasioiden äärellä. Tässä matkan alkutaivallusta.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot