Matka

Runoilija JustJoe

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> JustJoe kuva
mies
Julkaistu:
89
Liittynyt: 31.7.2016
Viimeksi paikalla: 22.4.2021 6:53

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

.......................................... 

Something
   to live
     for
..........................................

Balladi viipyjästä

Vaeltaa yksin
meren hiljaisuuden äärtä,
vaeltaa sydämessä
jossa veri liikkuu
kuin meressä aalto;
hänen muuntumisensa alkaa
pimeän tunteina
ja hänen rakkauteensa se
kajoaa kuin ilma veteen.
Siellä merellä lipuvat
vaiti laivat,
jotka vievät mielen
kaukaisen seutuihin.
Ensin purjehdus yli!
Sitten muisto, siipienväli,
kantavat tuulet,
metsien hiljaisuus.
Vaeltaa yksin,
avaruudessa vanki,
pakoaan taival,
matkaansa kivi,
ja kumminkin kotonaan
tuntemattoman seuduilla
surussaan
joka on elementtien suru;
lintunsa hajalla,
huutonsa mykistynyt,
ja kumminkin paluu
uneksittuun,
joka elää maassa,
joka korottaa vuoret,
joka kokoaa veren
kuin huudon sisälle kuolemaan.
Kohta tulevat kuvansa
kuin sokeat kerjäläiset
lähelle, kätten luo,
rannikon rantojen luo.


Bo Carpelan; Elämä jota elät










 
 
Minulla on salaisuus, sanoit. 

     Taidan tietää, ajattelin. Olin jo kuullut. Joku oli varmaan kertonut sinulle. Kävitte vasta katsomassa häntä sairaalassa. Veljesi oli hiljainen ja apea. Hän käveli suoraan omaan huoneeseen kun tulin kotiin. Hän lähtenyt tuolloin teidän mukaan. Hän ei tiennyt, että tuo olisi viimeinen tilaisuus nähdä hänet. 

Emme olleet kovin läheisiä. Olin vaihtanut pari sanaa hänen kanssaan jossain juhlissa kauan aikaa sitten. Juttelimme verkkaisesti niitä näitä. Säästä, koirista ja sellaisista turvallisen harmaista asioista. Hän oli aina hieman vaivaantunut suuressa ihmisjoukossa. Sellainen erakkoluonne kuten isäsikin. Haki aina sen etäisimmän tuolin nurkasta. 

Hän oli kalamiehiä. Asui piilopirtissään joen varrella, turvallisen matkan päässä kaupunkien hälinästä.
Hänellä oli se koiravanhus. Harmaantunut musta noutaja, joka katsoi hieman ohi kaihin kaihertamilla silmillään. He olivat mainio pari. Kerran kun kävimme siellä kylässä tuo koira tuli meitä vastaan kolmen kilon hauki suussaan. En tiedä mistä oli kalansa löytänyt, mutta hyvin oli isäntä noutajansa opettanut. Nouti kalatkin joesta.

Samana iltana kun kuulit asiasta kysyit "joko mennään?" ja taas seuraavana "tänäänkö?". Olit malttamaton. Halusit tietää.
Halusit nähdä.

Näin silmistäsi kuinka pyörittelit kysymyksiä mielessäsi:

Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mihin elämä loppuu? 
Miltä siellä näyttää?

Kysyit tiedänkö mihin avaruus loppuu. Vastasin jotain isosta pamauksesta, avaruuden äärettömyydestä, suhteellisuusteoriasta, massan ja valonnopeuden suhteesta energiaan. Kun aloin etsimään sitä Tiede-lehden numeroa, jossa kerrottiin alkuräjähdyksestä, katsoit minua kuin hölmöläistä, joka yrittää tuoda säkillä valoa tupaan ja näin pienen hymyn silmäkulmassasi. 

"S:ään, avaruus päättyy S:ään" sanoit ja nauroit kun sait taas vedätettyä isääsi. 

Vaatetimme teidät parhaimpiinne. Olitte komeita tummissa puvuissanne. Ihmettelit varmaan miksi suru otetaan vastaan juhlamenoin.  Muistan kuvan, jossa katsot veljiäsi ikäänkuin tarkistaaksesi miltä tässä kuvassa tulisi näyttää. Surulliselta? Iloiselta? 

Se kaikki oli sinulle jotain tuntematonta ja salaperäistä. Mysteeri.

Olisiko myös toinen ukkisi siellä? Tuo salaperäinen mies jonka kuvan olit nähnyt vain kirjahyllyllä. Tuo mies, jonka vain isoveljesi oli oikeasti nähnyt. Voisitko sinäkin nyt vaihtaa kuulumisia hänen kanssaan, kysyä äidin lapsuudesta ja menneistä ajoista. Saada vastauksia: mihin avaruus päättyy, mistä kaikki alkoi. 

Kun se päivä vihdoin koitti istuimme vierekkäin. Olit niin totinen. Katsoit tutkivasti ympärillesi. Tähänkö kaikki päättyy? Tähän rakennukseen? Ihmettelit rakennuksen korkeaa lasiseinää ja soihtuja kantavia hahmoja viereisellä seinällä.

Miksi ihmiset tuovat kukkia ja lukevat värssyjä ja runoja. Miksi kaikki itkevät? Minä en ainakaan itke! Purit hammasta ja puristit kätesi nyrkkiin. Isoäitisi murtui täysin kun kantajat saapuivat saliin. Näin kun katsoit mummoasi. Et ollut koskaan nähnyt hänen itkevän. Suruaalto pyyhkäisi myös sinun silmäkulmaasi, mutta sait rauhoitettua mielesi kun katsoit tulenkantajia seinällä. Sama aalto pyyhkäisi sinusta minuun ja huomasin puristavani sormiani tiukemmin kiinni pieniin sormiisi. En haluaisi päästää näistä ikinä irti.

Kotimatkalla pysähdyimme käydäksemme eräässä liikkeessä. Kun tulit ulos autosta parkkipaikalle näin että kengän nauhasi olivat auki ja polvistuin sitomaan ne. Jäimme muista jälkeen ja näin kuinka sinulla oli hirveä kiire saada muut kiinni. Sanoin sinulle ettei parkkipaikoilla saa juosta ja sillä samalla sekunnilla kun sain rusetin sidottua sinä ampaisit juoksuun ja PAM! Osuit auton kylkeen. Hammas upposi ilkeästi ylähuuleesi, mutta selvisit onneksi vain turvonneella huulella, isolla otsakuhmulla ja muutamalla pienellä ruhjeella.

Halasin ja lohdutin sinua, mutta samalla huusin mielessäni sinulle Mikset sinä ikinä usko minua! Älä ikinä lähde noin! Miten minä voin ikinä päästää irti sinusta! 

Kotimatkalla päässäni pyöri paljon asioita. Liian nopeat jalat, big bang, massa ja sen hallitsematon energia sekä kiitollisuus. Ennen kaikkea kiitollisuus. Yhteisestä matkasta ja siitä että se yhä jatkuu. 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kiitollinen on hyvä olla, jos saman kanssa saa taivalta jatkaa <3 
Elämänmakuinen runo. Kuolema ja hautajaiset saa miettimään kaikenlaisia kysymyksiä fysiikan laeista metafysiikkaan ja sosiaalisiin normeihinkin. Tärkeintä kai on kiitollisuus heistä jotka yhä täällä ovat ja edesmenneen elämän juhlistaminen. 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
JustJoe Kosketuspinta 21.3.2021 4 Runo
JustJoe Matka 10.3.2021 2 Tarina
JustJoe Ullakko vai eikö? 8.3.2021 3 Runo
JustJoe Lähdejää 27.2.2021 3 Runo
JustJoe Kannattele 19.2.2021 5 Runo
JustJoe Meri 5.1.2021 4 Runo
JustJoe Vain yksi yö 27.12.2020 1 Runo
JustJoe Through the darkest 20.12.2020 2 Runo
JustJoe Pisarat 13.12.2020 1 Runo
JustJoe Kolme tulta 1.12.2020 2 Runo
JustJoe Jäljen jättäjä 22.11.2020 2 Runo
JustJoe Marrasportti 17.11.2020 2 Runo
JustJoe Yläkerran ikkuna 11.11.2020 3 Runo
JustJoe Hulluja kuin roomalaiset... 10.11.2020 1 Runo
JustJoe A heart healing melody 3.11.2020 1 Runo
JustJoe Pohjoinen haiku 30.10.2020 2 Runo
JustJoe Quercus robur 18.10.2020 6 Runo
JustJoe Katse 9.10.2020 2 Runo
JustJoe Purkautumisia 4.10.2020 2 Runo
JustJoe Piirrä meidät 27.9.2020 2 Runo
JustJoe Valon kolme lasta 10.9.2020 4 Runo
JustJoe Kylmät kädet 5.9.2020 2 Runo
JustJoe Scrabble 2.9.2020 1 Runo
JustJoe Routarajan alle 31.8.2020 0 Runo
JustJoe Lupaus 18.8.2020 2 Runo
JustJoe Hapuilua 17.8.2020 3 Runo
JustJoe Kesän muisto 9.8.2020 3 Runo
JustJoe Punainen 31.7.2020 2 Runo
JustJoe Leipäkivi 26.7.2020 2 Runo
JustJoe Teos 19.7.2020 1 Runo
JustJoe Yhtenä iltana 19.7.2020 1 Runo
JustJoe Kituva koivu 5.7.2020 3 Runo
JustJoe Life in a box 29.6.2020 0 Runo
JustJoe Sade 20.6.2020 2 Runo
JustJoe Pearl in the lake 20.6.2020 0 Runo
JustJoe Draw the line 19.6.2020 0 Runo
JustJoe Aamukaste 7.6.2020 3 Runo
JustJoe One out of ten 4.6.2020 0 Runo
JustJoe Kivi, helmi ja joki 3.6.2020 1 Runo
JustJoe Pisaroita ikkunassa 29.5.2020 1 Runo
JustJoe Fifty shades of something 23.5.2020 3 Runo
JustJoe Matter of time 11.5.2020 1 Runo
JustJoe Kulmakivi 3.5.2020 2 Runo
JustJoe Odotus 25.4.2020 1 Tarina
JustJoe Pohdintoja pienessä piirissä 24.4.2020 3 Runo
JustJoe Hajatelmia 11.4.2020 3 Runo
JustJoe Luovuudesta 9.4.2020 2 Runo
JustJoe Musiikista voimaa 4.4.2020 3 Runo
JustJoe Kutsu 29.3.2020 4 Runo
JustJoe No response 31.1.2020 3 Runo

Sivut