¤
yö
väistyi
edessä ajan
värjyi
taa kasterajan
valo
kirkas ehtoinen
kuin varkain käy
haltiat herätellen
uutena tulevat
aamun ensitanssijat
öiset seitit
oksilleen sitovat
varoiksi turvaksi
laulavain lintujen
loistoksi
iloksi nuortevain
kuusimekkojen
:::
tule riemulla
auringon airue
tule hymyillen
tuulien kulkue
levitä kesäsi
niittujen nauhaan
kaunein kultasi
laineiden rauhaan
¤
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runokielesi kaartuu upealla rytmillä. Kuvauksessa on jotain hyvin ajatonta ja kaunista.
hienosti runona jossa
ikuisuus läsnä