Ajasta - Aikaan

Runoilija Kanin-ka

Suru painaa tuhat tonnia aika päättyvän aikaa elämän, aika jota en osaa kuvailla.

Sinä hiivyit hiljaa, kuin aurinko mailleen painuen, hiljaa painaen varjojaan kohti elämäsi lyhyitä hetkiä, hengenvetoja viimeisiä.
Lyhyen elämäsi viimeisiä hetkiä. 

Tahdon uskoa, että tiesit sinun olleen minulle tärkeä vaikken ollutkaan paikalla kertomassa sitä sinulle, toivottamassa hyvää matkaa, mutta jossain sinä katselet minua toivon niin. 

Toivon että minun ja läheisesi olisi helpompi elää,
toivon jotta muistaisin sinut minun aikaani saakka.

Aikaan jolloin näemme taas.   

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tosiaankin, jälleennäkemisen riemu on varmasti suunnaton <3 
 

Käyttäjän kaikki runot