huoneeni katto minua tuijottaa,
sängyllä selälläni makaan , yritän nukahtaa
synkät ajatukset juhlivat mielessäni
monet arvet rakentaa muuria sydämmessäni
ne monet kauniit muistot eivät mieleen jää
suruihin ne hukkuu , se meri on avaruuttakin syvempää
täällä minua ahdistaa yksinäisyys
Rintaani auki repii vain turhautunut tyhjyys
Pieni tyttö ilman saattajaa joka ei tiennyt että elämä voisi olla hankalaa, kun rakkautta hän toivoi vaan.
Joka päivä toivoen että joku hänet nostaisi jaloilleen ja päästäisi lapsuuteen iloiseen.
"elämän lanka katkesi
siniset silmät sammuivat
pimeyden veteen hukkuivat
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
