HOLISTI

Runoilija Lotta

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 1.8.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Taide muotoutuu käsissäni ymmärtäen minua.
 

Ilo poreilee
pitkin olutlasin pintaa.

Unohduksen
huurteinen viileys
sokeaa taluttaa.

Uusi päivä
vaihtuu illaksi.

Helvetti aukeaa taivaaksi.

Mielen tyhjyys
täynnä muistoja elämästä.

Usva verhoaa
eilisen kauniiksi.

Kalpea katse,
myyty sielu.

Aurinko
nousee selän takaa.

Yksinäisen hengitys
kuurana ikkunassa

kuolemaa odottaa.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Eikö etes varhaiseläkettä?

rockrock ja jeejee...
no ei vaiskaan.
me ollaan kuitenkin holisteja kaikki kun oikein silmniin katsotaan.... :O

Hyvin kuvattu realistisesta, eikä aina niin "kauniista" aiheesta. Niin vähän sanoja, mutta niin paljon asiaa ja ajatuksia. Upeaa :)

Mahtipontinen lopetus tällä runollasi, joka melko realistisesti, palasina kuvailee "todellisuutta". Hyvä on tämäkin, synkkä lopetus herätti jostain syystä äidilliset tunteet. Kosketit minua nimenomaan tuolla lopetuksen ja kokonaisuuden yhdistelmällä (tällärunolla) :) Hyvä.

Holistin elämä ei ole helppoo..vaikuttavaa tekstiä jälleen :)

Oolrait, holistinen runo, meinaan kokonaisuudessaan täydellinen.

Hyvin kuvaa kapakkareissuja :D
kuolemahan se korjaa satoaan aina aamuisin :(

Toivottavasti ei siulla tämänillan jälkeen! ;)

 

Käyttäjän kaikki runot