Niin hento kuiskaus tuo,
vie äidin pienen käärön luo.
Ei jaksa pienoinen silmiä vielä avata,
odottaa voimistuvansa jotta äitinsä saa tavata.
Vieno hymy kasvoille aukeaa,
kun äiti poskea koskettaa,
pikkuisen uneen tuudittaa.
Nuku hyvin pikkuinen,
on päivä taas huomenna uusi ja
ihmeellinen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
oivoi <3 ihan kyyneleet silmistä tippuvat
kun tätä lukkeepi,
tää oli niin nättiä tekstiä. :)
jatka samaaan malliin!
Äitinä tunnen tunteen josta kerroit...kiitos!
Kaunista, koskettavaa, sujuvaa ja toiveikasta tekstiä, ihana runo! :)
Herkkä ja kaunis runo. Muuta en osaa sanoa.
ihana... <3