Tätä ei tämän enempää voi tiivistää

Runoilija Tianna

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 1.6.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sanat olivat pitkään kadoksissa, nyt ymmärrän, että ilman niitä ei ole mitään.


"Tekonsa voi harkita, sanansa voi valita, tunteet kulkevat omia teitään."
-Sylvi Kekkonen-



Helposti särkyvää. Käsittelethän varoen,


Kaunein kiitos sinulle joka sanojasi minulle jätät.
 

Eihän
minun enää tarvitse
eihän?

Sen helvetin
läpi jo kerran
luulin kulkeeni,

rikki repien
minut

ulkoa

sisältä.

Aina
vaan uudelleen putosin
rotkoon jossa
en voittanut

peilejä
kaloreita
kiloja
grammoja

niitä oli aina liikaa

vatsalihasliikkeitä
jumppatunteja
juostuja kilometrejä

oli aina liian vähän.

Ruokaa
oli lautasella
aina liian paljon.

Sillä ei koskaan
ollut väliä mihin

minä

katosin.

Vajosin
syvälle mustaan
sumuun sukelsin

kukaan ei
äänetöntä
avunpyyntöä kuullut.

Luut olivat aina liian kaukana
mikään ei riittänyt

kuukaudet sairaalassa vain pahaa teki.

Pieni olento
monen peiton alla

sotki ruuat
valehteli
pieneni
lapseksi
jälleen kuihtui.

Mutta ei koskaan tarpeksi.

Ruokaa oli aina lautasella liikaa.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettava runo,
hyvin kerrot siitä kuinka
mikään ei koskaan riitä.

Pidän (:

tää on niin koskettava, miten sinulla muuten menee, herättää miettimään onko tämä maailma taas aavistuksen todellisempaa?
Mutta tosiaan kaunis ja taiteellinen kuvaus tuosta helvetistä, joka ei kaunista ole nähnytkään.
kursiivit tekee tästä jotenkin tehokkaammman.

Kauniisti kerrottu rankasta aiheesta, anorektikon näkökulmasta. Usein olen kuullut siitä kerrottavan vain jonkun ulkopuolisen sanoin, jonkun, joka on ollut paikalla kun joku muu on sen kokenut.

 

Käyttäjän kaikki runot