Horisontissa
ja sen takana
Taivaanrannassa
minusta kaukana
Siellä laulavat seireenit
luoksensa sua
Niiden äänessä kauneus
muista et mua
Kuinka voisit jos näit
mut eilisen silmin
silloin kun vielä
kaiken turhuutta itkin
Nyt silmissä liekki
on palavaa tulta
Et tunne kuumuutta
on sydänkin turta
Seisten siinä
rannalla meren
Katson selkääsi
kauemmaksi menen
Ehkä vielä tänään
vuodatan kyyneleen
Otan varmemmin
vielä yhden askeleen
Katselen hahmoa
lumottuna kulkevaa
Seireeni odottaa
uhriansa seuraavaa
Horisontissa
ja sen takana
Taivaanrannassa
minusta kaukana
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Seireeneillä on juuri tuollainen vaikutus, hyvässä ja pahassa. Upea runo.
Nätti runo.