Kevätauringossa

Runoilija Kultasiipinen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Kultasiipinen kuva
nainen
Julkaistu:
28
Liittynyt: 3.11.2015
Viimeksi paikalla: 29.8.2018 8:59

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
17.7.1966

Kaunis kiitos kaikille kommenteista ja
kuukauden runoilijatar tittelistä 3/2017  

En halua osallistua enää äänestyksiin.
 

Nojaan
vakaaseen mäntyyn

suljen silmäni

         kevätaurinko hyväilee

siinä hetkessä

        sielu koskettaa ääretöntä.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno. Männyn vakauteen kuin todellisuuteen nojaten turvaisaa kokemista jostain toisesta todesta mitä ei silmä nää.
Lapin lakkapääpetäjä on jämäkkä kaveri. Eiks vaan.

Kevään lumoa,kaunista,pidän.

oli ennen
ja
jää jälkeen
Upeaa tunnelmaa
muistojen hetken, ensimmäiset kevät retket
vasten puuta tukevaa, hyväilyjään lukevaa
. ihastuttavan kevyt runosi
 
Sympaattinen projisointi tietoisuuden ulottuvuudesta minkä tiedämme ja mikä on vaikea selittää.
Silti herkkän hellä hetki kuin kosminen kosketus.
tykkäsin kyllä tästä.
 

Käyttäjän kaikki runot