Ekat muistot Stadista

Mun ekat muistot Stadista on silt ajalta, ku mä olin tosi snadi, jotain alle puoltoista. Ne ei kyl oo mitään kaikkein parhaimpii muistoja ne. Mut sitä ei välttämättä lasketakaa messiin, ku mä budjasin sillon
liitosalueella Vartsikassa.

Mutsi oli hommannu mulle hoitomestan naapurista. Niil oli omii skidejä ja niitten mutsi oli päivät himassa. Mun mutsi oli ite duunissa Pauligilla Hertsikassa. Se kävi siellä duunaamassa jätskii.

Yleensä ottaen kai siellä naapurissa meni iha kliffasti, mut sit yks kerta mä olin spiidannu melkein koko päivän ja seuraavan aamun ku piti lähtee sinne hoitoon. Mä hoidin sen jutun nii täysillä, et mutsin oli pakko mennä puhelinkiskast skulaan dirikalle et voik se pitää sen päivän rokulii.

Naapurin eukko ja mun mutsi oli ihan boltsi hukassa, ku ne ei tienny mist kiikasti. Kai ne luuli, et mä oon klesa tai jotain. Mut syyn ties vaan mä ja naapurin gimma. Ja sehä ei puhunu ja mä en osannu. Se - se noita - oli hiekkiksella lykänny mulle lapparilla suun täyteen sanduu!

Mä muistan sen vieläki ku eilisen päivän kun mä hilppasin niitten eteiseen ja karjuin kurkku suorana niitten mutsii jeesiin. Ja sitä ei tietty just sillon näkyny missään. Olisko ollu tsöges laittaa safkaa tai klitsussa pyykillä, mitä lie. Mut kauan se kesti ennenku se vääntäyty jeesiin.

No, eihä mulla sillon enää ollu paljo mitään sanduu suussa. Mä olin jo enimmät spotannu veke ja loput oli valunu siihen eteisen matolle ku mä bitsgasin. Se vaa luuli, et mä oon vetäny lipat ja saanu siitä pläsini hiekkaseks. Ja mä sain kyytii, ku mä tulin hiekoissani ja pläägät klabbis niitten vastatvetatulle räsymatolle.

Ja se niitten friidu oli onnessaan, ku se oli onnannu duunaa mulle oikein kunnon jygen. Kai se oli litsgi svartta, ku mä olin sitä snadimpi ja sen mutsi joutu hollaan ja avittaan mua nii paljo. Mähän väänsin sillon vissiin tortutki vielä byyseihi. Mut voi vitsi, et mua otti sillon pattiin!

Mut ei siinä mitään, mä oon jo snadista skloddista pitäen ollu joviaali tota hameväkee kohtaan - pian se juttu oli anteeks annettu. Mä muuten näin sitä gimmaa sit kerran useemman vuoden jälkeen murkkuikäsenä ku me oli flytatty sielt veke. Ja siit oli tullu iha kiva. Ja aika hyvän näkönenki…