Stitches

Runoilija Werewolf

nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 20.4.2004
Viimeksi paikalla: 15.5.2017 3:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
18.9.1990

Pöytälaatikkorunoilijasta bittirunoilijan kautta aikuisen elämään henkisesti vielä liian nuorena. -Alistaireen S.
 

Ilta yötä vasten taipuu torkkumaan,
minä hiivin varovasti ikkunaan.
Uskalla en kurkistaa,
kuuntelen vain sanojesi punosta.

Wounds are not meant to be torn open...

Nautin huultesi soinnusta, saanhan,
valun seinää pitkin alas muistojeni maahan.
Miten lähellä olitkaan silloin ennen!
Nyt varkain tarkkailen, muuta uskalla en.

...Yet I need to remove couple of stitches just to see...

Päihteeni minun, olin niin kauan ilman annosta.
Luulin jo päässeeni irti, nyt tärisen janosta.
Sammuttaa en kykene halua,
Oireiluni syynä sanojesi solina.

...If it yet hurts while I'm aware it will.

Ilmianna en nautintoani tai surua.
Satutit minua, vaikka siitä onkin vuosia.
En ole huumetta uutta kokeilla uskaltanut,
Olit sydämeni veri, haavasta ulos virrannut.

I'm doing this to feel you with me again.

Selite: 
Särkyneen sydämen tulehtunut haavauma avataan, jotta mätä, joka pahantahtoisuutena tunnetaan saa ulos virrata. Vetäköön yksi ystävä punoksen ylitse haavan, kuulijana. Sulkekoon toinen tikit solmuilla ymmärtämyksen. Ehkä tämä korjaa haavoittuneen? ~Zuci Moondog
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavia ulottuvuuksia tässä runossasi.

 

Käyttäjän kaikki runot